Ypäjän oman kylän tyttö Salla Koskela menestyy maailmalla
Suomi sai EM-kisoissa hiihtosuunnistuksen viestistä pronssia. Ypäjäläislähtöinen Koskela ankkuroi Suomen pronssisijalle naisten kisat päättäneessä viestissä. Henkilökohtaisilla osuuksilla Salla Koskela sijoittui seitsemänneksi ollen paras suomalaisnaisista. Hän on siis Suomen ja maailman huippuja lajissa. Takataskussa menneistä kisoista Koskelalla on useita palkintoja, hän on voittanut maailman ja Euroopan mestaruuden viestissä, sekä useita henkilökohtaisiakin arvokisamitaleja.
Koskela on ollut kova urheilemaan jo lapsena. Vanhemmat veivät urheilun pariin ja hän on harrastanut monipuolisesti liikuntaa ja yleisurheilua koko elämän. Ensimmäiset hiihtokisat käytiin jo kaksivuotiaana. Seitsemänvuotiaana hän aloitti suunnistuksen. Kun talvilajina oli hiihto ja kesäisin suunnistus, tästä oli luonnollinen polku yhdistää kaksi lempilajia hiihtosuunnistukseksi. 15-vuotiaana hän osallistui ensimmäiseen hiihtosuunnistuskisaansa ja rupesi nopeasti pärjäämään lajissa. Urheilu on aina ollut Koskelan rakkaus. Parikymppisenä Koskela tajusi, että ammattiurheilu on hänen haaveammattinsa.
Tavoitteiden saavuttamisesta
”Mikään ei tule vain toivomalla, vaan onnistumisten eteen pitää tehdä paljon työtä, vaikka olisi lahjakkuuttakin”, Koskela toteaa. Toinen Koskelan ohje koskee tavoitteiden saavuttamista: ”Monessa asiassa ei voi olla yhtä aikaa hyvä kaikissa, vaan pitää keskittyä johonkin, oli sitten kyseessä yksilö, kunta tai yritys. Mitä enemmän pistää aikaa haluamaansa asiaan, sitä paremmin menestyy.”
Urheilun puolella tavoite on selkeä. Tulevaisuudessa tähtäimessä olisi arvokisoissa kaikkein kirkkain mitali. Viesteissä hän on saavuttanut maailman ja Euroopan mestaruuden, mutta henkilökohtainen arvokisakulta vielä puuttuu. Hän tietää, että ykkössijan tavoittelu ei ole haihattelua, onhan hän voittanut maailmacupin kisoja, joissa on samat kilpatoverit. Miksei siis tämä olisi mahdollista arvokisoissakin. Tämän vuoden henkilökohtaisiin tuloksiin Koskela ei ole ihan tyytyväinen ja haluaa enemmän.
Entä sitten työelämä? Koskela opiskelee Itä-Suomen yliopistossa metsänhoitoa. Koskela naurahtaa olleensa opiskelussaan työelämän kurssilla ja tajusi, että voihan sitä työelämässäkin olla tavoitteita. Tähän asti tavoitteet ovat liittyneet pääosin urheiluun. Opiskelu antaa kuitenkin pohjan myös ajalle, kun aktiviinen ammattiurheilu loppuu.
Itsetuntemus on tärkeää, silloin osaa ponnistaa omista vahvuuksistaan. Vaikka Koskela suunnittelee enimmäkseen itse omat treeninsä, on hyvä, että on myös valmentaja, jonka kanssa voi peilata asioita ja joka osaa ohjata ulkopuolisin silmin uusille raiteille.
Mutkiakin matkassa
Koskelan matka huipulle ei ole kulkenut aivan mutkitta. Hänellä todettiin synnynnäinen sydänvika, WPW syndrooma (Wolff-Parkinson-White), joka vaivasi erityisesti ääriolosuhteissa. Sydämen ylimääräinen johdin aiheutti kovassa rasituksessa rytmihäiriöitä. Vaiva huomattiin sydänkäyrästä, kun Koskela oli ensimmäisen kerran lapsena sairaalassa korvatulehduksen takia. Sinänsä vaiva ei ollut vaarallinen, mutta tuotti rytmihäiriöitä juostessa tai liikkuessa. Kun tavoitteet tulivat urheilussa kovemmiksi, sen ongelmallisemmaksi vaiva tuli. Kisoissa saattoi käydä niin, että syke nousi liian korkealle, jolloin maitohapot estivät kunnollisen kisasuorituksen.
Vaivaa yritettiin operoida seitsemän kertaa onnistumatta. Mielessä kävi jo ajatus lyödä hanskat tiskiin. Tämä olisi kuitenkin tarkoittanut, että huippu-urheilu ei olisi enää mahdollista. Niinpä päätettiin kokeilla vielä kerran ja operaatio onnistui. Tämän jälkeen myös tulokset ja taso nousivat maailmanluokan tasolle. Samana talvena Koskela pääsi nuorten MM-kisoihin ja sai kaksi mitalia. Hän osallistui myös aikuisten maailman cupin osakilpailuihin ja pääsi harjoittelemaan aikuisten valmennusryhmiin.
Lepoa ja liikuntaa
Koskela kannustaa kaikki liikunnan pariin, tähtää sitten huipulle tai liikkuu vain omaksi ilokseen. Myös hyötyliikunta on hyväksi, esimerkiksi pidemmän koulumatkan tekeminen pyörällä tai jalan antaa hyvää peruspohjaa. ”Vaikka jotkut pitävät kouluhiihtoa pakkopullana, minulle ne olivat aina mukavia tunteja, eikä minua ole koskaan tarvinnut patistaa liikkumaan. Halu liikkua on ollut sisäsyntyistä”, Koskela kertoo.
Oman lajinsa Koskela kokee mielenkiintoiseksi lajiksi muillekin, joskin lumen puute voi tänä päivänä haitata harrastusta. Laji ei ole tykkilumilla ihan sama asia. ”Jos lajista on kiinnostunut, kannattaa ottaa yhteyttä lajin harrastajiin tai seuroihin ja tulla rohkeasti tutustumaan”, Koskela kannustaa.
Tänä päivänä valmentajan rooli on enemmänkin pitää harjoittelu aisoissa, ettei tee yli. Koskelan kokemuksen mukaan hyvään suoritukseen tähdättäessä on tärkeää muistaa myös levätä. Aina ei ole helppo tunnistaa, milloin tarvitsee lepoa. Toisinkin päin – joskus pitää jaksaa silloinkin, kun väsyttää, jotta pystyy nostamaan omaa tasoansa. Näiden kahden tasapainottelu vaatii paljon itsetuntemusta ja opettelemista.
Ypäjältä maailmalle
Salla on kotoisin Ypäjältä. ”Ypäjä on ollut hyvä paikka kasvaa lapsena ja nuorena. Ypäjä on pieni, mukava ja turvallinen paikkakunta, jossa oli kaikki, mitä lapsena tarvitsin. Maaseutu on aina sopinut minulle ja edelleenkin sopii. Ypäjä ja ypäjäläiset ovat olleet tukena matkan varrella. Koulussakin oltiin ymmärtäväisiä päättäväisen nuoren omille tavoitteellisille urheiluharrastuksille. Myös vanhemmat ovat olleet kannustavaisia ja innostaneet liikunnan pariin pienestä pitäen”, kertoo Salla Koskela.
Peruskoulun jälkeen Koskela lähti Sotkamoon urheilulukioon saadakseen enemmän aikaa treenaamiselle ja eväitä huippu-urheilulle. Tällä hetkellä Koskela urheilu-uransa lisäksi asuu ja opiskelee Joensuussa, jossa hän opiskelee Itä-Suomen yliopistossa metsätietietä. Välissä Koskela oli myös armeijassa. Tänä aikana hän ei pystynyt ihan täysillä treenaamaan, koska sijoitus ei ollut urheilujoukoissa, mutta Koskela koki kuitenkin armeijan olevan hyvä kokemus.
Koskela tykkää luonnosta ja rauhasta. ”Kun on maalta kotoisin, sitä arvostaa enemmän rauhallisempaa elämää. En ole kaupunki-ihminen, enkä kaipaa hektistä elämää ympärilleni. Myös uravalinta kertoo arvomaailmastani. Ypäjän ja lähialueen luonto on pohjana rakkauteeni luontoon”, luonnehtii Koskela.
Ensimmäisen mitalin hiihtokisoissa Koskela on saanut jo kaksivuotiaana Ypäjän kunnan mestaruuskisoissa. Silloin kisoista tuli pronssia, palkintokin on vielä tallessa. Silloin kaksivuotias Koskela kisasi kuusivuotiaiden sarjassa ja oli kolmas – vaikkakin myös viimeinen, koska osallistujia oli vain kolme. Hyvä suoritus silti, olivathan kisakumppanit useamman vuoden vanhempia.
Menestysfaktoja
2020 Suomi sai EM-hiihtosuunnistuksen viestikilpailussa pronssia. Kisan voitti Ruotsi, kakkosena Venäjä. Koskelan ohella joukkueessa hiihtivät Tuuli Suutari ja Marjut Turunen. Henkilökohtaisilla osuuksilla Salla Koskela sijoittui sprintissä ja keskimatkalla seitsemänneksi. Kisat käytiin Hanti-Mansijskin ampumahiihtokeskuksessa Länsi-Siperiassa.
2019 Koskela saavutti MM-kilpailuissa Mirka Suutarin ja Milka Reposen kanssa pronssia viestissä, sekä sijoittui pitkällä matkalla neljänneksi. EM kisoissa Koskela saavutti keskimatkalla hopeaa, sekä pronssia pitkällä matkalla ja viestissä.
2018 EM-kisoissa Koskela saavutti pronssia sprintissä. Kokonaismaailman cupissa kolmas sekä osakilpailuvoittoja.
2017 Koskela ylsi aikuisten arvokilpailuissa ensimmäisen kerran mitaleille, hän voitti MM- ja EM-kultaa mestaruuden viestissä, sekä MM hopeaa sprintissä, keskimatkalla ja sprinttiviestissä. Vuoden 2017 arvokisasijoitukset paranivat alkuperäisistä yhdellä venäläisen Polina Frovolan tullessa hylätyksi dopingin käytön vuoksi. Samana vuonna Suomen Olympiakomitea valitsi Koskelan vuoden opiskelijaurheilijaksi.
2012 Nuorten MM-kilpailuissa pronssia sprintissä ja viestissä.
Koskela edustaa seuratasolla hiihtosuunnistuksessa Lounais Hämeen Rastia ja maastohiihdossa Keravan Urheilijoita.
Kuvat: Sallan kuvat Valtteri Arvonen ja hiihtokuvat EM kuvastoa